Oma koti kullan kopiosuojattu

Olen seurannut Jaakko Kuivalaisen Tekijänoikeus-raportointia suurella mielenkiinnolla. Teksti on sujuvaa, ja käsittelee lain kehittymistä ja mahdollisia vaikutuksia ymmärrettävästi ja yksityiskohtaisesti.

Huvittavin (ja kenties hälyyttävin) sivujuonne löytyy merkinnöstä, jossa viitataan Mediaviikon pääkirjoitukseen Lex Karpelasta. Kuivalainen ehtii päivittää merkintäänsä sen verran toteakseen, että pääkirjoitus on herättänyt paljon negatiivista palautetta, mutta sittemmin juttu on hävinnyt kokonaisuudessaan Mediaviikon saitilta!

Tosiasia on kuitenkin se, että lain epäkohdat kiinnostavat vain pientä erikoisryhmää. Se, että Lex Karpela ei ole mediassa ja suuren kansan riveissä herättänyt suuremmin vastustusta, ei sinänsä ihmetytä. Mikä kylläkin kummastuttaa, on se, että epäkohdat vaikuttavat niin räikeiltä. Tämä merkintä purkaa hyvin kotiin murtautumisen metaforan ongelmia.

Kopiosuojauksen murtaminen ei ole ainoa ongelmakohta, jossa oikean maailman lakeja sovelletaan tietoverkkoihin. Yksi klassinen esimerkki on tapaus, jossa teksasilainen it-ammattilainen ilmoitti eräälle yliopistolle havaitsemastaan tietoturva-aukosta yliopiston verkossa. Mies pidätettiin ja tuomittiin murtoyrityksestä — vaikkei ollut yrittänyt itse hyödyntää aukkoa millään lailla.

Jos kävisi kokeilemassa pankin ikkunoita, ja huomaisi, että yksi on jäänyt lukitsematta, ei kannata kertoa siitä kellekään. Ikkunoiden kokeilua pidettäisiin murtoyrityksenä: eihän kukaan lainkuuliainen kansalainen pankin ikkunoita muuten kokeilisi.

---

• October 17, 2005 at 15:29
  in The world these days

There are 15 other entries posted on this day.